TERVE VAI KIPEÄ TYÖYHTEISÖ?

Uncategorized Jun 21, 2019

FK, työyhteisökehittäjä Pirkko Heiske:

 

 

TERVE VAI KIPEÄ TYÖYHTEISÖ?

Työntekijän roolit työyhteisön kehittämisessä

 

 

MIKSI JÄRKEVÄT JA MUKAVAT IHMISET VOIVAT KÄYTTÄYTYÄ RYHMÄSSÄ HUONOSTI?

Ihminen ei aina käyttäydy työyhteisössä järkevästi ja mukavasti. Yhteisö voi toimia terveesti ja työkeskeisesti, mutta aina ei näin ole. Yhteisössä ehkä vähätellään toisten ammattitaitoa tai pantataan tietoa, etsitään virheitä ja nimetään syntipukkeja. Yhteisössä ehkä juorutaan, puhutaan pahantahtoisesti tai valitellaan koko ajan. Joku ehkä päätyy mykkäkouluun ja joku kiusaamaan työtoveria. Miksi?

Huonoa käytöstä voidaan sanoa kehittymättömäksi käyttäytymiseksi.  Se ei vastaa työntekijän ikää aikuisena henkilönä, vaan on tyypillistä sosiaalisessa kehityksessään keskeneräisten lasten ja nuorten käytöstä.  Miksi siis aikuiset voivat käyttäytyä näin?  Ilmiötä voidaan selittää seuraavasti:

Ihmistä, niin esimiestä kuin työntekijääkin, ohjaa ryhmässä kaksi tarvetta rinnakkain.  Ensinnäkin yleensä itse kukin haluaisi tehdä työnsä hyvin, mikä tarve nostaa hänen työmoraaliaan. Toiseksi ihminen haluaa olla työyhteisönsä hyväksytty jäsen, ja hän hakee asemaansa ryhmässä tavalla tai toisella.  Tämä ihmisen tarve saada oma asemansa ryhmässä on sinällään terve sinällään, mutta tärkeätä on se millä tavalla omaa asemaa tavoitellaan.

Jos haemme paikkaamme työntekijöiden muodostamassa ryhmässä tavalla, joka tukee työntekoa  ja hyväntahtoista ilmapiiriä, toimintamme edistää työyhteisön terveyttä. Tällöin olemme työteliäitä, haluamme oppia uutta, autamme työtoveria, käyttäydymme kohteliaasti jne.  Ihminen voi hakea asemaansa ryhmässä myös sellaisilla tavoilla, jotka eivät edistä työntekoa ja voivat jopa tuhota hyvän ilmapiirin.  Työntekijä vaikkapa uskoo osaavansa kaiken paremmin kuin muut, hän muodostaa klikkejä, hän kiusaa työtoveria, hän harrastaa mykkäkoulua.  Vaikka nämä kaikki ovat huonoa käytöstä eikä sellaista pidä hyväksyä, sitä voi ymmärtää:  huonon käytöksen taustalla on ihmisen terve yritys löytää mielekäs rooli yhteisössä.

OMAN ASEMAN TAKAAMINEN ON TERVE PYRKIMYS, JOKA VOI MENNÄ VINOON

Huonon toimintatavan ymmärtäminen ihmisen pyrkimykseksi taata oma asemansa ryhmässä tekee helpommaksi toimintatapojen parantamisen.  Yhteisön tai yksittäisen työntekijöiden toimintatapojen vinoutumia on helpompi korjata, kun ymmärtäessään tilanteen syitä on mahdollista säilyttää kunnioittava suhde toiseen osapuoleen.

Kun ihminen hakee asemaansa ja turvallisuutta, hän helposti unohtaa sen työn, jonka vuoksi koko työyhteisö on olemassa. Niinpä vaikka vanhustenhuollossa ohjeet työtehtävistä tulevat ehkä tärkeämmiksi kuin vanhukset, vaikka ohjeet on vain tarkoitettu työn  tueksi eikä työn rajoitteeksi  Hoitoyhteisössä voi käydä niin, että omaisten moitteiden välttäminen tulee tärkeämmäksi kuin asiakas.  Tällöin työ on alkanut suuntautua pois asiakkaasta/potilaasta ja on sikäli menossa vinoon.

Edelleen terveydenhuollossa kirjaaminen voi tulla tärkeämmäksi kuin potilas. Joskus vaikkapa tehtäväjako sairaanhoitajien ja lähi-/perushoitajien välillä tärkeämmäksi kuin potilas/asiakas.  Silloin työn ympärille rakentuneet käytännöt ovat kasvaneet itse asiaa tärkeämmiksi. Potilas/asiakas, jonka vuoksi koko työpaikka on olemassa, on muuttunut toissijaiseksi. Samoin toisinaan näyttää siltä, että salassapitovelvollisuuden mekaanisesta noudattamisesta tulee tärkeämpää kuin se, että salassapitovelvoitteen tarkoitus on viime kädessä palvella asiakasta/potilasta. 

Jos turvallisen aseman hakemisesta (joka siis sellaisenaan on tervettä ja välttämätöntä) tulee tärkeämpää kuin siitä työstä, jonka vuoksi työntekijä on työpaikallaan, työyhteisö alkaa mennä vinoon.  Esimerkkini yhteisön vinoutumisesta eivät tarkoita, että ihmiset olisivat pahoja tai tyhmiä.  Kaikilla ihmisillä on taipumus tähän ns. primitiiviseen käyttäytymiseen, mutta meidän tulisi tulla tietoiseksi tästä taipumuksesta ja yrittää välttää sitä.

Ihmisellä on ilmiömäinen kyky unohtaa työnsä ydin (asiakas tai potilas) ja liukua miettimään omaa asemaa työyhteisössä: olenko minä arvostettu? Miksi minulla on enemmän/vähemmän työtä kuin toisella henkilöllä?  Miksi minun mielipidettäni ei kuunnella? Mitä varten minulla on tämä työvuoro?  Miksen minä saanut joulua vapaaksi? Jne.

Meillä on ilmiömäinen taipumus muuttaa työpaikkamme olohuoneeksi, jossa sosiaalinen elämä on tärkeämpää kuin se työ, jonka vuoksi koko työpaikka on olemassa.  Tämä ilmiö on yleisinhimillinen eikä se ole vaarallista, kun se on hetkellistä.  Terve työyhteisö palautuu tämän havaittuaan takaisin ydintehtävään, mutta vinoutunut työyhteisö antaa huonojen toimintatapojen jatkua, vaikka ne alkavat tuhota sitä työtä, jonka vuoksi koko yhteisö on olemassa.

Jos työpaikalla saa harrastaa mykkäkoulua, eikä asiaan tartuta, huomio on liukunut pois työstä ja asiakkaat kärsivät.  Jos työpaikalla saa kiusata eikä asiaan tartuta, huomio on liukunut  pois ydinasiasta ja asiakkaat kärsivät.  Silloin asioihin on tartuttava.

 

TYÖNTEKIJÄN TEHTÄVÄT JA ROOLIT

 

Työntekijällä on yhteisössä neljä tehtävää. Sekä suorittavaa työtä tekevät että esimies ovat työntekijöitä.

Hänen ensinnäkin  tulee suorittaa  ammattinsa tai työnkuvansa mukaiset perustyötehtävät. 

Toiseksi hänen tulee olla avoin työnsä arvioinnille ja kehittämiselle;  valmius kehittää omaa ammattitaitoa muiden tekemien havaintojen pohjalta on keskeinen osa ammatillisuutta. 

Kolmanneksi työntekijän tulee olla työyhteisönsä terve jäsen.  Se merkitsee, että hänen tulee etsiä asemaansa työtä ja yhteisön työmotivaatiota ylläpitävällä tavalla. Se merkitsee myös, että meillä ei ole oikeutta huonoon  käytökseen työtovereitamme kohtaan. Työntekijällä on oikeus nauttia työstään ja työnsä ihmissuhteista, mutta työn tulee olla ensisijainen.

Neljänneksi työntekijän tulee tukea kohtuullisesti omaa esimiestään johtamisessa.  Tämä ei tarkoita, etteikö työntekijä ole oikeutettu olemaan eri mieltä esimiehen kanssa tai esittämään arvostelua.  Pitää kuitenkin yrittää olla hyväntahtoinen ja tukea johtajuutta.

Esimiehellä on työntekijätehtävien lisäksi toisenlaisia tehtäviä. Hoitotyön esimiehellä on monenlaisia sisällöllisiä tehtäviä työvuorosuunnittelusta sijaisten palkkaamiseen, mutta lisäksi hänellä on psykologisia tehtäviä.  Hänen tulisi pitää huolta johtamastaan ryhmästä niin, että ryhmä pysyy kiinni perustyössä, ja voisi, jos mahdollista, olla innostunut siitä.  Esimiehen  tulisi ylläpitää todellisuudentajua ja elämänmyönteisyyttä.  Esimiehen tulisi auttaa ryhmän jäseniä toimimaan vastuuntuntoisten ja hyväntahtoisten aikuisten tavoin.  Tämä ei aina ole esimiehellekään helppoa.

 

Close

50% Complete

Two Step

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.