MITEN SUOJAUTUA NEGATIIVISUUDELTA?

Uncategorized Aug 08, 2019

Pirkko Heiske:

 

MITEN SUOJAUTUA NEGATIIVISUUDELTA?

 

Tunteiden syntymisen ketju:  todellisuus /havainto – ajatus/tulkinta – tunne.  Havainnoimme todellisuutta, ajattelemme ja tulkitsemme siinä olevia ilmiöitä, joiden nojalla meille syntyy tunne.  Tässä ketjussa voi syntyä virheitä: emme havaitse todellisuutta oikein, oma ajatuksemme ei liity siihen mitä havaitsemme, tulkinta on virheellinen.  Tulkinnan luoma tunne ei aina perustu objektiiviseen havaintoon, vaikka uskomme niin.

Tunteissa ei sinänsä ole hyviä tai huonoja, sopivia tai sopimattomia.  Kiukku voi olla perusteltu tunne, samoin kateus on luonnollinen reaktio aivan kuten rakkaus, myötätunto, ilo tai ylpeys. Tunteiden hyväksyttävyys on eri asia kuin käyttäytyminen tunteen ohjaamana.  Vaikka kiukku, kateus tai vaikka seksuaalinen kiinnostus ovat tunteina oikeutettuja, käytöstä kannattaa säädellä.  

Tunteet muuttuvat usein nopeasti eivätkä ne välttämättä kerro tosiasioista tai oikeista havainnoista. Tunne ei ole aina niinkään yhteydessä asiaan, joka tunteen herättää.  Tunne voi olla enemmänkin yhteydessä ihmisen taipumukseen saada tietty tunne. Tietty tunne ei myöskään aina ole hyödyllinen tai  ”tarkoituksenmukainen” (elämää tai elämänmyönteisiä ratkaisuja edistävä) tapa reagoida.

Ei siis kannata uskoa liikaa omiin tunteisiinsa!  Tunne on vain tunnereaktio tiettynä hetkenä ja se voi muuttua!  Kiukku voi muuttua suruksi tai voimaksi, pettymys taistelutahdoksi, ihastuminen rakkaudeksi tai pettymykseksi, pettymys oppimisprosessiksi jne.  Tunteisiinsa ei kannata samaistua kokonaan.  Pikemminkin kannattaa ajatella itsensä jonkinlaiseksi alustaksi, jolla käy erilaisia tunteita.

Tietyn tunteen viljeleminen lisää taipumusta tuon tunteen kokemiseen.  Jos kiihdytämme itsemme vihaan, taipumuksemme vihastua lisääntyy;  jos tunnemme usein kiitollisuutta, kykymme nähdä elämässä kiitollisuutta herättäviä asioita lisääntyy.  Jos toimimme ahneutemme ohjaamina, taipumuksemme ahneuteen lisääntyy jne. Jos osoitamme rakkautta, tunteemme vahvistuu.

 

Automaattiset reaktiot

Meille vakiintuu tapoja reagoida toistuvasti samalla tavalla tilanteisiin.  Vaikkapa kiihdymme aina liikenneruuhkassa tai ärsyynnymme jonossa tai ihastumme vauvan jokelteluun.  Jos reagoimme elämänmyönteisesti pikkuvauvaan, se on hyvä, koska se edistää elämää, ihmisten välistä hyvää tahtoa ja sitä kautta esimerkiksi turvallisuutta.  Tuskastuneet, turhautuneet, aggressiiviset, pelokkaat ja muut negatiiviset reaktiot voivat estää meitä tarkoituksenmukaisesta toiminnasta, toimia ihmisten yhteenkuuluvuutta hajottaen ja olla kuluttavia.  Esimerkiksi liikenteessä meille voi vakiintua automaattiseksi reaktioksi pelätä.  Pelko on kuluttava eikä se lisää turvallista liikennekäyttäytymistä.  Pelon sijaan tarvitaan tarkkaavaisuutta! 

Negatiiviset asenteet ja reaktiot (”kaikki menee kuitenkin pieleen”, ”muut ihmiset tarkoittavat kuitenkin pahaa”, ”minä en ikinä onnistu” jne.) ovat ymmärrettäviä yksittäisinä reaktioita hankalassa tilanteessa, mutta niillä on taipumus vakiintua ihmisen tunnereaktioiksi.  Samoin positiivisillakin reagointitavoilla on taipumus vakiintua, ja siksi tunnemme vaikkapa ihmisen, joka on jokseenkin aina hyvällä tuulella, hankalahkoissakin tilanteissa.  Negatiiviseksi vakiintunut reagointitapa vie paljon energiaa ja estää näkemästä niitä mahdollisuuksia, joita ihmisellä kuitenkin aidosti on.  Positiivisemmin asennoituva henkilö näkee enemmän mahdollisuuksia.

Kaksi ihmistä voi reagoida aivan eri tavoin samaan tilanteeseen. Ihminen, jota katsotaan pitkään, voi reagoida vaikkapa miettimällä mikä hänen ulkonäössään on vikana;  toinen ihminen, jota tuijotetaan, uskoo olevansa ihailun kohteena.  Vaikeuksien kohdatessa yksi toteaa, että hän ei koskaan onnistu, ja toinen sanoo, että olipa kiinnostava epäonnistuminen:  tätä tutkimalla voi miettiä miten toimia paremmin. Tapamme reagoida on TAPA, ja tapoja voi muuttaa.  Tunteet ovat REAGOINTITAPOJA, ja ne voivat muuttua.

Tunteiden hallinta ei tarkoita, että ihminen olisi tunteeton tai hän kieltäytyisi näkemästä tosiseikkoja, esimerkiksi erilaisia vaaroja.  Tarkoitus on, että emme olisi sokeasti tunteemme tai tunnereaktiomme vallassa, vaan me voisimme hallita tunnereaktioitamme.  Voisimme siis havainnoida tunnetta, käyttää sen kautta muodostuvaa informaatiota hyväksemme ja sitten valita, miten tunnemme ja toimimme. Silloin reaktiomme on tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen.  Jos esimerkiksi kauhistumme maahanmuuttajia, pelkoaan kannattaa tutkiskella.  Mitä pelkään, miksi pelkään?  Onko pelko aidosti perusteltu?

Omien tunnereaktioiden huomaaminen ajoissa ei ole helppoa, koska joudumme usein tunteemme valtaan ennen kuin olemme sitä oikein sitä havainneetkaan.  Mutta asiaan voi harjaantua (”taas tuo vastenmielinen tyyppi tuli tuohon.  Ahaa! Kas!  Minullahan syntyi taas tällainen vastenmielisyyden tunne”). Kun huomaan tunnereaktionsa, voi tulla mahdolliseksi valita toinen tunne (”mutta ehkä voisi kokeilla ajatusta, että se onkin ihan mukava ihminen!”)

Opiskelumenetelmässä on paljon samaa kuin analyyttisen terapian prosesseissa ihmisen oppia havainnoimaan tunnereaktioitaan.  Kun havaitsee reaktionsa, tulee samalla myös mahdolliseksi havaita, että voisi ehkä reagoida toisin.

Aiheesta on kirjoittanut  hyvin esimerkiksi Christopher K. Germer:  Myötätunnon tie. Vapaaksi itsetuhoisista ajatuksista ja tunteista. 2014. Basam Books.

 

Miten suojautua toisen ihmisen negatiivisuudelta?

Toisen ihmisen tunteita ja käytöstä ei voi helposti muuttaa ulkopuolelta, vaan ihmisen pitäisi muuttaa itsensä itse. Voit vaikuttaa tilanteeseen:

  • älä mene mukaan negatiivisuuteen. Jos joku valittaa, on empaattista kuunnella, jos asianomaisella on jokin hankala tilanne.  Jos toisella osapuolella on vaikeus, jossa voit auttaa, auta;  hyväntahtoinen apu rakentaa positiivisia asioita.  Jos joku valittaa aina eikä hän halua päästä eteenpäin, kannattaa suojautua:  kerro että väsyt valituksista, lopeta keskustelu, vaihda aihetta, etsi muuta seuraa.  Näkökulmavaihdokset voivat auttaa nauramaan:  miltä tämä  ikävä työvuoro näyttää kahdenkymmenen vuoden kuluttua, valitanko tästä loskasta kuolinvuoteellanikin jne.?  OIeellisinta sinulle on, että SINÄ säilytät elämänmyönteisyyden tai muutut itse elämänmyönteisemmäksi.

 

  • etsi itsellesi eteenpäin vievää, rohkaisevaa, innostavaa seuraa. Seura tekee kaltaisekseen.

 

  • harrasta kohtuumäärissä itsemanipulaatiota: puhu itsellesi hyväntahtoisesti ja ymmärtävästi, rohkaise itseäsi, muista omat onnistumisesi, nauti niistä ja iloitse myös epäonnistumisista (ne ovat oppimiskokemuksia).

 

  • opettele tunnistamaan omia tunnereaktioitasi. Kun hallitsemme tunteemme, säilytämme mielenrauhamme ja KYKENEMME KÄYTÄNNÖSSÄ TOIMIMAAN PAREMMIN TILANTEESEEN SOPIVALLA TAVALLA.  Omien tunnereaktioiden hallinta ei siis merkitse, että kieltäytyis näkemästä ongelmia, vaan tunnereaktioiden hallinta merkitsee, että ei joudu sellaisen hallitsemattoman negatiivisuuden valtaan, jossa ei enää voi ratkoa ongelmia hyvin.

 

  • jos kykenet tunnistamaan omia tunteitasi ja hallitsemaan omia reaktioitasi, se vaikuttaa ihmissuhteisiisi. Kun itse muutumme, kanssakäyminenkin muuttuu.
Close

50% Complete

Two Step

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.