UIMAHALLIN KYLTTI

Uncategorized Oct 10, 2020

Uimahallissa on altaan vierellä kyltti ”Vesijuoksua juostaan peräkkäin, ei rinnakkain”.  Miksi?  Tällä kyltillä ohjataan ihmiset juoksemaan peräkkäin, jotta rinnakkain juoksevat ihmiset eivät tukkisi vesijuoksuväylää. Ihan järkevää sinänsä.

Mutta ihmisen terveydelle on hyvä rupatella kanssaihmisten kanssa. Peräkkäin vesijuostessa ei voi jutella kenenkään kanssa, rinnakkain voi.  Suomalaisten sosiaalista elämää kannattaisi tukea. 

Olisiko siis syytä muuttaa vesijuoksualtaan kylttiä: ”Anna tilaa ohittajalle ”.  Kannattaa ehkä hyvinkin jutella muiden uima-altaassa kellivien kanssa, mutta tietysti tulee myös antaa tilaa ohittajille ja vastaantulijoille.

Pitäisikö meidän kehittää uimahalliasiakkaiden opastusta siihen suuntaan, että se tukee niin kansalaisten fyysistä kuin sosiaalistakin hyvinvointia? Julkiset kiellot eivät tue kanssakäymistä vaan ovat vihje siihen suuntaan, että juttelu on uima-altaassa turhaa tai jopa häiriöksi.  Sellainen kyltti, joka suoranaisesti kehottaa sosiaaliseen kanssakäymiseen (”Ylläpidä terveyttäsi puhumalla muiden ihmisten kanssa” tai ”Keskustelu kanssaihmisten kanssa on sallittu” tai ”Täällä saa iloita”) tuntuu keinotekoiselta, lähinnä kiusalliselta.   Kanssakäymiseen ei voi komentaa, mutta sille voidaan antaa tilaa.

Asiakaspalvelua, esimerkiksi ohjekylttejä, voisi kehittää niin, että se tukee luontevasti uimahalliasiakkaitten sosiaalistakin elämää. Meillä laaditaan kyltit usein asiapohjalla, viestimään tietty asia, mikä on sinänsä järkevää. Lyhyt kieltotaulu ajatellaan selkeäksi, koska se kertoo suoraan mitä ei sovi tehdä.  Ilmaisu välittää kuitenkin myös asennetta tai ilmapiiriä.  Kyltti ei ohjaa oivaltamaan vaihtoehtoista tapaa toimia, ja se välittää kieltävän ilmapiirin.

Ohjeissa ihmisiä pitäisi tukea tekemään se, mitä heiltä toivotaan, sen sijaan että kerrotaan mitä ei pidä tehdä. Jos meitä kielletään ajattelemasta vaaleanpunaista elefanttia, on tosi vaikea olla ajattelematta sitä.  Mutta sen sijaan kehotetaan ajattelemaan elefanttia, joka harrastaa estejuoksua pikajuoksuradalla, näen mielessäni juoksevan ja aitoja ylittävän elefantin, en vaaleanpunaista elefanttia. Kehotukset ja käskyt kannattaa muotoilla niin, että ne johdattavat oikeaan suuntaan, eivätkä jumita nimenomaan kiellettyyn asiaan. 

Saman ilmiön näkee arkitilanteissa.  Perheenäiti on lastensa kanssa ruokakaupassa ja hän haluaa pitää lapset vierellään.  Hänen ei ehkä kannata sanoa: ”Ei sitten juosta täällä kaupassa.”  Sen sijaan hänen ehkä kannattaa sanoa: ”Pidä kiinni tästä ostoskärrystä, niin selviämme parhaiten.”  Kannattaa sanoa mitä haluaa lapsen tekevän, ei sitä, mitä ei halua lapsensa tekevän.

Työpaikkojen ja julkisten tilojen kylttien sosiaalista viestiä kannattaa tarkkailla.  Eräässä vanhassa terveydenhuollon kiinteistössä oli monimutkaisia kulkureittejä, ja asiakkaiden opastamiseksi oli moneen paikkaan sijoitettu nuolikyltti ”Ulos”.  Kylttien laatija ja ripustaja oli varmasti tavoitellut selkeyttä ja halunnut auttaa asiakkaat selviämään sokkeloisissa tiloissa, mutta asiakkaalle syntyi tuntuma, että hänen toivottiin häipyvän ulos.

Kylttien sosiaalisen viestin pohtiminen kylttiä laadittaessa voi viedä vähän aikaa, koska olemme harjaantumattomia. Käsityksemme ohjeistamisesta ei useinkaan sisällä ”asiakasnäkökulmaa”. Kyltin  ja sen sisältämän piiloviestin, asenteen tulisi vastata toisiaan. 

Haluatko kuvauksen hankalan asiakastilanteen ratkaisusta?

Kirjoita lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi, lähetän tapauskuvauksen sinulle.

Close

50% valmis

Maksuton tapauskuvaus

Tilaa tästä sähköpostiisi tapauskuvan hankalan asiakkaan onnistuneesta kohtaamisesta.